Loskapaskamustapeilimuhkurajäätikkövesisade = Helsingin talvi ≠ talviunelma

Koskapa Pekka Pouta tai sen paremmin kukaan muukaan maamme meterologeista ei vielä ole välittänyt määrätä Helsingin seudulle, tai koko muuhunkaan Etelä-Suomeen, jokavuotiseksi oletettua annosta lunta ja pakkasta, on täällä elävä joutunut tavallista enemmän kuluttamaan lenkkareita. Lenkkeily on enemmän tai vähemmän liukastelua yksin pimeässä räntä- ja vesisateen vuorotellen piiskassa vasten kasvoja. Kahdella osa-alueella, nimittäin liukastelukestävyydessä ja -ketteryydessä, on tapahtunut talven mittaan selvää kehittymistä. Kun vielä alkutalvesta ensimmäinen muljahteleva askel sai hidastamaan vauhdin hiljaiseksi tassutteluksi tai jopa täysin pysähtymään, on nyt seurauksena vain yhteenpurrut hampaat ja entistäkin päättäväisempi eteenpäin puskeminen. Mitäpä sitä yhdestä altalipeävästä jalasta, kun aina voi ottaa nelivedon (=kädet) avuksi tai vaihtaa vapaalle (=liukua holtittomasti jollakin ruumiin osalla ennalta arvaamattomaan suuntaan)? Hiihtokausikin on edelleen avaamatta. Toivottavasti edessä ei ole ensimmäinen talvi ilman hiihtelyä.

Erilaiset sisäliikunta-aktiviteetit ovat nostaneet suosiotaan. Olenkin löytänyt itseni jopa sulkapalloa pelaamasta, jos sitä huitomista, läimimistä ja sulkiaan pitkin kenttää pudottelevan pallon perässä säntäilyä nyt voi siksi kutsua. Edellinen ja ainoa kerta oli joskus yläasteen pakkoliikunta-aikakaudella;)

Viikonloppuna tuli kuitenkin jo aavistus paremmasta, kun sunnuntain vastaisena yönä maisemat oli kuoruttuneet puuterilumella. Nautiskelin koiran kanssa pitkän lenkin Murtamon kallioilla ja Kuivassuon takamailla pikkupakkasen nipistellessä poskipäitä. Ihanaa! Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko oli houkutellut myös muita ihmisiä ulkoilemaan: emännät ulkoiluttivat sauvojaan, isännät paraatikuntoon puunattuja lumilinkojaan ja -aurojaan, ja lapset laskivat pulkillaan mäkeä laskiaissunnuntain kunniaksi. Olipa latukoneenkin nähty puskevan läpi nietosten. Toiveikkaana raahasin jo suksetkin mukanani Helsinkiin. Unelma talvesta kuitenkin suli jo seuraavana päivänä vesisateen saattelemana. Ehkäpä olenkin vain nähnyt talviunta?