Elämä - on se niin helppoa!

Olkapääleikkauksestani on kulunut kuukausi, ja pari päivää sitten sain ottaa oikean käteni pois kantositeestä ja alkaa käyttämään sitä. Ihanaa! Käsivarsi ei toistaiseksi liiku juuri mihinkään ja olkapää kipeytyy jo pienestäkin rasituksesta, mutta on tämä kertakaikkisen mainiota! Vaikka oikean käden voimat ovat olemattomat, hienomotoriikka on tietysti tallella. Hampaiden pesu oikealla kädellä oli elämys. Vasen käteni on kesän aikana kehittynyt huimasti, mutta silti hampaiden pesu tai kirjoittaminen käsin tai koneella ovat olleet hermoja raastavia puuhia. Kuten oikeastaan kaikki muukin, minkä on tottunut tekemään oikealla kädellä tai kaksin käsin, ja monia arkiaskareita en ole pystynyt tekemään laisinkaan. No, onpa Tero kuukaudessa jo melkein oppinut tekemään poninhännän!

Kuukauden aikana olen sisäistänyt toimintakyvyttömyyteni niin tehokkaasti, että huomaan myös jatkavani omaksumiani tapoja. "Terooo!! Tuu jo sitomaan kengännauhat että pääsen ulos!" "Mitäpä jos lopettaisit sen karjumisen ja vain sitoisit ne itse?" "Niin tosiaan, mikä jottei..." Huomaan myös kikkailevani vaikkapa kaupassa omituisesti yhdellä kädellä tavaroita ottaessani ja tartun kassalla kynään vasemmalla kädellä allekirjoittaakseni pankkikorttitositetta. Moni tilanne on ollut itselleni huvittava, kun yhtäkkiä muistan, että minulla sittenkin on kaksi käpälää käytössä.

Kuntoutumiseni etenee tästä pikku hiljaa, ja edelleen vaaditaan hyviä hermoja. Nivelen liikkuvuutta ja hartian voimatasoa on vähitellen kohotettava, ja erittäin tärkeänä koen koko vartalon vinoutuneiden voimatasapainojen ja liikeratojen normalisoinnin, mikä vaatii paljon työtä.

- Heli

# lähettänyt Anni K @ 21:33